| KIRSIKAT, Prunus Cerasus |
 |
|
|
| ARTTULA, itsepölyttyvä |
IV(V) |
| Kotoisin Lapinlahdelta. Satoisa ja kestävä lajike. |
|
| CHOKOLADNAJA, SUKLAAKIRSIKKA itsepölyttyvä |
IV(V) |
| Marjat suklaanruskeat, miedosti mantelille maistuvat ja makeat. Matalakasvuinen. Viljellään sekä pensasmaisena että rungollisena. |
|
| FANAL, itsepölyttyvä |
III |
| Kirsikat isoja, tummanpunaisia, mehukkaita ja aromikkaita. Puu pystykasvuinen, hyvänmallinen ja satoisa. Hyvä pölyttäjä, muistuttaa Varjomorellia. |
|
| HUVIMAJA, itsepölyttyvä |
IV |
| MTT:n Hämeen tutkimusaseman puistosta löydetty satoisa kuulasmarja. Marjat melko suuria ja makeahkoja. Tulee aikaisin satoikään jo 3-4 vuotiaana. |
|
| LATVIANMATALAKIRSIKKA , itsepölyttyvä |
V |
| Kotoisin Latviasta, matalakasvuinen. Tunnetaan myös” pensaskirsikkana”. Marjat keskikokoisia ja makeahkoja. |
|
| LUMIKKI (TOMENTOSA, NUKKAKIRSIKKA), itsepölyttyvä |
IV(V) |
| Valkomarjainen kirsikka, ei kiinnosta lintuja punaisten kirsikoiden tavoin. Marjat ovat hyvänmakuiset, kooltaan 13-15 mm. Sato kypsyy heinäkuussa. Puu kasvaa noin 2 m korkeaksi, kasvutavaltaan se on kaunis pensasmainen. |
|
| RAUHALAN MORELLI, itsepölyttyvä |
I-IV |
| Kotoisin Pihtiputaalta, talvenkestävä maatiaiskanta. Marjat melko pieniä, makeahkoja. Kaunis kasvutapa. Sato on runsaampi jos on toinen lajike pölyttämässä. |
|
| MUSTILA, itsepölyttyvä |
IV |
| Runsassatoinen. Marjat kirkkaan punaiset. |
|
| SIKKOLA, itsepölyttyvä |
IV |
| Kotoisin Keski-Suomesta, Laukaalta. Marjat pieniä, helakanpunaisia ja pienisiemenisiä, maultaan melko makeita. Kestävä lajike. |
|
| VARJOMORELLI, itsepölyttyvä |
III |
| Eniten Suomessa viljelty lajike. Marjat tummanpunaisia, keskikokoisia. Maku melko hapan mausteinen. |
|
|
|
| MAKEAKIRSIKAT, Prunus avium |
|
|
|
| GÅRDEBO, osittain itsepölyttävä |
IV |
| Kookas, tummanpunainen ja makea kirsikka. |
|
| LAPINS, osittain itsepölyttävä |
II(III) |
| Kanadalainen lajike. Kirsikat tummanpunaisia, kookkaita ja jopa 10g- painoisia. |
|
| LENINGRADIN MUSTA, osittain itsepölyttävä |
IV |
| Kotoisin Leningradin alueelta, jalostettu 1930 luvulla. Marjat keskikokoisia, makeita, tumman- punaisia, melkein mustia. Kivi irtoaa suhteellisen helposti. Valmistuu heinäkuun puolivälissä. Puu tukevakasvuinen, isokokoinen. Sato on runsaampi jos toinen lajike on pölyttämässä. Ehkä talvenkestävin makeakirsikkalajike Suomeen. |
|
| MADISSONI ROSA, osittain itsepölyttävä |
II(III) |
| Suuret pyöreät punertavat kirsikat. Hedelmä liha hieman rosan värinen. |
|
| MEELIKA, itsepölyttävä |
III |
| Virolainen jaloste 1960 luvulta. Marjat keskikokoisia tai suurehkoja tummanpunaisia. Kypsyy heinäkuun alkupuolella. Puu tukevakasvuinen, keskikokoinen, aikaissatoinen. Yksi kestävimmistä Suomeen sopivista makeakirsikkalajikkeista. |
|
| STELLA, itsepölyttävä |
II(III) |
| Kanadalainen lajike. Kirsikat tummanpunaisia ja makeita. Hyvä pölyttäjä muille makeakirsikoille |
|
| SUNBURST, itsepölyttävä |
III |
| Kanadalainen lajike. Kirsikat tummanpunaisia. Hyvä pölyttäjä. |
|
| VILJANDIN MAKEA (VILJANDIN KELTAINEN), itsepölyttyvä |
II(III) |
| Vanha, eniten viljelty makeakirsikka Virossa. Tunnettu keskivirossa jo 1900-luvun alkupuolella. Puu voimakaskasvuinen ja suurikokoinen. Marjat keskikokoisia, punakeltaisia, makeita. |
|
|
|
| KIRSIKKALUUMUT |
|
|
|
| PIETARIN LAHJA (PODAROK ST.PETERSBURG), Itsepölyttyvä |
III(IV) |
| Kapeakasvuinen pikkupuu, jossa nätti valkoinen kukinto. Erittäin runsas sato kullankeltaisia, mehukkaita hedelmiä. Hedelmä on pyöreä, kullankeltainen, makea ja mehukas, kypsyy elokuussa. |
|
| KOMETA, itsepölyttyvä |
|
| keväällä aikaisin kukkiva herkkulajike. Voimakaskasvuinen puu joka kukkii näyttävästi. Elokuussa kypsyvät hedelmät ovat punaiset, suuret, ja mehukkaat. Runsassatoinen. |
III(IV) |
|
|
| PENSASKIRSIKAT |
|
|
|
| CHOKOLADNAJA, SUKLAAKIRSIKKA, itsepölyttyvä |
IV(V) |
| Marjat suklaanruskeat, miedosti mantelille maistuvat ja makeat. Matalakasvuinen. Viljellään sekä pensasmaisena että rungollisena. |
|
| LUMIKKI (TOMENTOSA, NUKKAKIRSIKKA), itsepölyttyvä |
IV(V) |
| Valkomarjainen kirsikka, ei kiinnosta lintuja punaisten kirsikoiden tavoin. Marjat ovat hyvänmakuiset, kooltaan 13-15 mm. Sato kypsyy heinäkuussa. Puu kasvaa noin 2 m korkeaksi, kasvutavaltaan se on kaunis pensasmainen. |
|
| POHJOLAN HELMI (SCHEDRAJA), itsepölyttävä |
VI |
| Venäläinen kestävä ja matala pensaskirsikkalaji. Marjat ovat kiiltävät ja tummanpunaiset. Erittäin talvenkestävä. Kasvaa noin 2 metriä korkeaksi, latvus on leveän pallomainen. Runsas ja mehukas sato kypsyy elokuun lopulla. |
|
| KURTSHATOVSKAJA, itsepölyttyvä |
IV |
| Kasvutapa pensasmainen, matala n. 1,5 m. Kirsikat n 4 g pyöreitä ja tummanpunaisia. |
|
