Kirsikkapuut

Kasvu-
vyöhyke

 

Valo-
vaatimus

 

ARTTULA, itsepölyttyvä

Kotoisin Lapinlahdelta. Satoisa ja kestävä lajike.

IV
CHOKOLADNAJA, SUKLAAKIRSIKKA itsepölyttyvä

Marjat suklaanruskeat, miedosti mantelille maistuvat ja makeat. Matalakasvuinen. Viljellään sekä pensasmaisena että rungollisena.

V
FANAL, itsepölyttyvä

Kirsikat isoja, tummanpunaisia, mehukkaita ja aromikkaita. Puu pystykasvuinen, hyvänmallinen ja satoisa. Hyvä pölyttäjä, muistuttaa Varjomorellia.

III
HUVIMAJA, itsepölyttyvä

MTT:n Hämeen tutkimusaseman puistosta löydetty satoisa kuulasmarja. Marjat melko suuria ja makeahkoja. Tulee aikaisin satoikään jo 3-4 vuotiaana.

IV
LATVIANMATALAKIRSIKKA , itsepölyttyvä

Kotoisin Latviasta, matalakasvuinen. Tunnetaan myös” pensaskirsikkana”. Marjat keskikokoisia ja makeahkoja.

IV
RAUHALANKIRSIKKA (PIHTIPUDAS), itsepölyttyvä

Kotoisin Pihtiputaalta, talvenkestävä maatiaiskanta. Marjat melko pieniä, makeahkoja. Kaunis kasvutapa. Sato on runsaampi jos on toinen lajike pölyttämässä.

IV
MUSTILA, itsepölyttyvä

Runsassatoinen. Marjat kirkkaan punaiset.

III
SIKKOLANKIRSIKKA, itsepölyttyvä

Kotoisin Keski-Suomesta, Laukaalta.  Marjat pieniä, helakanpunaisia ja pienisiemenisiä, maultaan melko makeita.  Kestävä lajike.

IV
VARJOMORELLI, itsepölyttyvä

Eniten Suomessa viljelty lajike. Marjat tummanpunaisia, keskikokoisia. Maku melko hapan mausteinen.

IV

Makeakirsikat, Prunus avium                                                          -vartettu hillittykasvuisella perusrungolla (gisel a5)  -kasvuvyöhyke II

 

LAPINS, osittain itsepölyttävä

Kanadalainen lajike. Kirsikat tummanpunaisia, kookkaita ja jopa 10g- painoisia.

LENINGRADIN MUSTA, osittain itsepölyttävä

Kotoisin Leningradin alueelta, jalostettu 1930 luvulla. Marjat keskikokoisia, makeita, tumman- punaisia, melkein mustia. Kivi irtoaa suhteellisen helposti. Valmistuu heinäkuun puolivälissä. Puu tukevakasvuinen, isokokoinen. Sato on runsaampi jos toinen lajike on pölyttämässä. Ehkä talvenkestävin makeakirsikkalajike Suomeen.

MEELIKA, itsepölyttävä

Virolainen jaloste 1960 luvulta. Marjat keskikokoisia tai suurehkoja tummanpunaisia.
Kypsyy heinäkuun alkupuolella. Puu tukevakasvuinen, keskikokoinen, aikaissatoinen.
Yksi kestävimmistä Suomeen sopivista makeakirsikkalajikkeista.

STELLA, itsepölyttävä

Kanadalainen lajike. Kirsikat tummanpunaisia ja makeita. Hyvä pölyttäjä muille makeakirsikoille

SUNBURST, itsepölyttävä

Kanadalainen lajike. Kirsikat tummanpunaisia. Hyvä pölyttäjä.

VILJANDIN MAKEA (VILJANDIN KELTAINEN), itsepölyttyvä

Vanha, eniten viljelty makeakirsikka Virossa. Tunnettu keskivirossa jo 1900-luvun alkupuolella. Puu voimakaskasvuinen ja suurikokoinen. Marjat keskikokoisia, punakeltaisia, makeita.