AUKIOLOAJAT: MA-PE 00-00, LA 00-00, SU 00-00. Tervetuloa!

Kirsikkapuut

KIRSIKAT, Prunus Cerasus
ARTTULA, itsepölyttyvä IV(V)
Kotoisin Lapinlahdelta. Satoisa ja kestävä lajike.
CHOKOLADNAJA, SUKLAAKIRSIKKA itsepölyttyvä IV(V)
Marjat suklaanruskeat, miedosti mantelille maistuvat ja makeat. Matalakasvuinen. Viljellään sekä pensasmaisena että rungollisena.
FANAL, itsepölyttyvä III
Kirsikat isoja, tummanpunaisia, mehukkaita ja aromikkaita. Puu pystykasvuinen, hyvänmallinen ja satoisa.  Hyvä pölyttäjä, muistuttaa Varjomorellia.
HUVIMAJA, itsepölyttyvä IV
MTT:n Hämeen tutkimusaseman puistosta löydetty satoisa kuulasmarja. Marjat melko suuria ja makeahkoja. Tulee aikaisin satoikään jo 3-4 vuotiaana.
LATVIANMATALAKIRSIKKA , itsepölyttyvä V
Kotoisin Latviasta, matalakasvuinen. Tunnetaan myös” pensaskirsikkana”. Marjat keskikokoisia ja makeahkoja.
LUMIKKI (TOMENTOSA, NUKKAKIRSIKKA), itsepölyttyvä IV(V)
Valkomarjainen kirsikka, ei kiinnosta lintuja punaisten kirsikoiden tavoin. Marjat ovat hyvänmakuiset, kooltaan 13-15 mm. Sato kypsyy heinäkuussa. Puu kasvaa noin 2 m korkeaksi, kasvutavaltaan se on kaunis pensasmainen.
RAUHALAN MORELLI, itsepölyttyvä I-IV
Kotoisin Pihtiputaalta, talvenkestävä maatiaiskanta. Marjat melko pieniä, makeahkoja. Kaunis kasvutapa. Sato on runsaampi jos on toinen lajike pölyttämässä.
MUSTILA, itsepölyttyvä IV
Runsassatoinen. Marjat kirkkaan punaiset.
SIKKOLA, itsepölyttyvä IV
Kotoisin Keski-Suomesta, Laukaalta.  Marjat pieniä, helakanpunaisia ja pienisiemenisiä, maultaan melko makeita.  Kestävä lajike.
VARJOMORELLI, itsepölyttyvä III
Eniten Suomessa viljelty lajike. Marjat tummanpunaisia, keskikokoisia. Maku melko hapan mausteinen.
MAKEAKIRSIKAT, Prunus avium   
GÅRDEBO, osittain itsepölyttävä IV
Kookas, tummanpunainen ja makea kirsikka.
LAPINS, osittain itsepölyttävä II(III)
Kanadalainen lajike. Kirsikat tummanpunaisia, kookkaita ja jopa 10g- painoisia.
LENINGRADIN MUSTA, osittain itsepölyttävä IV
Kotoisin Leningradin alueelta, jalostettu 1930 luvulla. Marjat keskikokoisia, makeita, tumman- punaisia, melkein mustia. Kivi irtoaa suhteellisen helposti. Valmistuu heinäkuun puolivälissä. Puu tukevakasvuinen, isokokoinen. Sato on runsaampi jos toinen lajike on pölyttämässä. Ehkä talvenkestävin makeakirsikkalajike Suomeen.
MADISSONI ROSA, osittain itsepölyttävä II(III)
Suuret pyöreät punertavat kirsikat. Hedelmä liha hieman rosan värinen.
MEELIKA, itsepölyttävä III
Virolainen jaloste 1960 luvulta. Marjat keskikokoisia tai suurehkoja tummanpunaisia.  Kypsyy heinäkuun alkupuolella. Puu tukevakasvuinen, keskikokoinen, aikaissatoinen.  Yksi kestävimmistä Suomeen sopivista makeakirsikkalajikkeista.
STELLA, itsepölyttävä II(III)
Kanadalainen lajike. Kirsikat tummanpunaisia ja makeita. Hyvä pölyttäjä muille makeakirsikoille
SUNBURST, itsepölyttävä III
Kanadalainen lajike. Kirsikat tummanpunaisia. Hyvä pölyttäjä.
VILJANDIN MAKEA (VILJANDIN KELTAINEN), itsepölyttyvä II(III)
Vanha, eniten viljelty makeakirsikka Virossa. Tunnettu keskivirossa jo 1900-luvun alkupuolella. Puu voimakaskasvuinen ja suurikokoinen. Marjat keskikokoisia, punakeltaisia, makeita.
KIRSIKKALUUMUT
PIETARIN LAHJA (PODAROK ST.PETERSBURG), Itsepölyttyvä III(IV)
Kapeakasvuinen pikkupuu, jossa nätti valkoinen kukinto. Erittäin runsas sato kullankeltaisia, mehukkaita hedelmiä. Hedelmä on pyöreä, kullankeltainen, makea ja mehukas, kypsyy elokuussa.
KOMETA, itsepölyttyvä
keväällä aikaisin kukkiva herkkulajike. Voimakaskasvuinen puu joka kukkii näyttävästi. Elokuussa kypsyvät hedelmät ovat punaiset, suuret, ja mehukkaat. Runsassatoinen. III(IV)
PENSASKIRSIKAT
CHOKOLADNAJA, SUKLAAKIRSIKKA, itsepölyttyvä IV(V)
Marjat suklaanruskeat, miedosti mantelille maistuvat ja makeat. Matalakasvuinen. Viljellään sekä pensasmaisena että rungollisena.
LUMIKKI (TOMENTOSA, NUKKAKIRSIKKA), itsepölyttyvä IV(V)
Valkomarjainen kirsikka, ei kiinnosta lintuja punaisten kirsikoiden tavoin. Marjat ovat hyvänmakuiset, kooltaan 13-15 mm. Sato kypsyy heinäkuussa. Puu kasvaa noin 2 m korkeaksi, kasvutavaltaan se on kaunis pensasmainen.
POHJOLAN HELMI (SCHEDRAJA), itsepölyttävä VI
Venäläinen kestävä ja matala pensaskirsikkalaji. Marjat ovat kiiltävät ja tummanpunaiset. Erittäin talvenkestävä. Kasvaa noin 2 metriä korkeaksi, latvus on leveän pallomainen. Runsas ja mehukas sato kypsyy elokuun lopulla.
KURTSHATOVSKAJA, itsepölyttyvä IV
Kasvutapa pensasmainen, matala n. 1,5 m. Kirsikat n 4 g pyöreitä ja tummanpunaisia.