Lehti-ja koristepuut

Tästä listasta puuttuu tietoja. Päivitys kesken!

ACER TAT.SPP.GINNALA – Mongolian vaahtera Nopeakasvuinen pensas tai pikkupuu. Sopii myös hyvin hieman vaatimattomampaan kasvupaikkaan. Erityisen kaunis syysväri. 3-5m	V

ACER PLATANOIDES – Metsävaahtera Kotoinen vaahteramme. Isot liuskaiset lehdet. 10-20m	IV (V)

ACER PLAT. ’GLOBOSUM’ – Pallovaahtera Metsävaahteran pienikasvuinen muoto. Kasvattaa tiheän pallomaisen latvuksen ilman leikkuuta. Vartekorkeus määrää rungon korkeuden.	III

ACER PLAT. ’DRUMMONDII’ – Kirjovaahtera Metsävaahteran valko-vihreä kirjavalehtinen muoto. Suuret liuskalehdet saavat syksyllä upean värityksen. 5-8m	III

ACER PLAT. ’FAASSEN’S BLACK’ – Hurmevaahtera Lehdet koko kasvukauden tumman purppuranpunaiset. Hidaskasvuisempi kuin metsävaahtera. 8-15m	V(VI)

ACER PLAT. ’ROYAL RED’ – Hurmevaahtera Lähes vastaava, kuin Faassens’s black. Ei kuitenkaan ihan yhtä tumma. 10-15m

ACER SACCHARUM – Sokerivaahtera Kookas, pitkäikäinen, perinteistä metsävaahteraa muistuttava puu. Saanut nimensä hyvin sokeripitoisesta mahlasta, josta valmistetaan paljon vaahterasiirappia. 10-20m	III

AESCULUS HIPPOCASTANUM – Hevoskastanja Balkaninhevoskastanja on komea eksoottinen puu. Suuret liuskaiset lehdet, komeat valkoiset kukat kesäkuussa. Tuottaa kookkaita hevoskastanjoita. ~15m	III(IV)

ALNUS GLUT. PYRAMIDALIS – Pilaritervaleppä Tervalepän kapeakasvuinen, pilarimainen muoto. 10-15m	III(IV)

ALNUS IN. LACINIATA ’JOHANNA’ – Sulkaharmaaleppä Liuskalehtinen versio luonnossa kasvavasta harmaalepästä. 5-10m	VI(VII)

AMELANCHIER ALNIFOLIA ’NORTH LINE’ – Saskatoon rung. Pieni kaunis hyötypuu. Kutsuttu Intiaanien mustikkapuuksi. Kukkii keväällä valkoisin kukin. Sinimustat marjat 12-14mm, hyvän makuisia, makeita ja ravinteikkaita. Syysväri keltapunainen. Vartettu pihlajan rungolle. 3-5m	V

AMELANCHIER ALNIFOLIA ’THIESSEN’ – Saskatoon rung. Hieman korkeampi ja leveämmäksi kasvava kuin North Line lajike. Markkinoiden suurimarjaisin , marjat 15-18mm. Vartettu pihlajan rungolle.	V

AMELANCHIER LAEVIS BALLERINA – Sirotuomipihlaja rung. Sirokasvuinen pieni puu, kukkii keväällä valkoisin kukin. Syksyllä tummat marjat, komea punaoranssi syysväri. Vartettu kotipihlajan rungolle. 3-6m	III

AMELANCHIER LAMARCKII – Rusotuomipihlaja Kasvupaikan suhteen vaatimaton, kestävä pikkupuu. Valkoiset kukkatertut lehtien puhjettua. Näyttävä oranssinpunainen syysväri. ~5m	III

ARONIA ’NERO’ – Marja-aronia rung.
Erittäin suuri- ja mehukasmarjainen. Hieman pienempikokoinen lajike. 1,5-2m	V
ARONIA ’VIKING’ – Marja-aronia rung. Kaunis pikkupuu hyötykäyttöön ja koristeeksi. Kukkii valkoisin kukin, mustat marjat ja kaunis punakeltainen syysväri. Vartettu kotipihlajan rungolle. 2,5m	VI

BETULA PENDULA MÄNTYHARJU – Riippuva rauduskoivu Erittäin riippuvaoksainen rauduskoivun muoto. 20-25m	VIII

BETULA PEND. ’DALECARLICA’ -Taalainmaankoivu Rauduskoivun siro- ja erittäin liuskalehtinen muunnos. 10-15m	V

BETULA PEND. ’YOUNGII’ – Kyynelkoivu Rauduskoivun matala, leveälatvuksinen riippamuoto. 2-6m(riippuen vartekorkeudesta)	V

BETULA PUB. F. COLUMNARIS – Pylväshieskoivu Hieskoivun pylväsmuoto

BETULA PENDULA PURPUREA – Riippapunakoivu Rauduskoivun tummanpunalehtinen lajike. 20-25m	III

BETULA PUBESCENS ’RUBRA’ – Punakoivu Tummanpunalehtinen hieskoivun muoto. ~10m	VII

CARAGANA ARB. ’LORBERGII’ – Sulkahernepuu Siro sulkalehtinen hernepuu/pensas. Kukkii kesäkuussa keltaisin kukin. 2-5m (riippuen vartekorkeudesta)	VI

CARAGANA ARB. ’PENDULA’ – Riippahernepuu Hernepuun riippamuoto, kukkii kesäkuussa keltaisin kukin. Vartettu siperianherneen runkoon, vartekohta määrää korkeuden. yleensä 1-2m	VII

CARAGANA ARB. ’WALKER’ – Walkerinhernepuu	VII
Riippa ja sulkahernepuun risteymä. Hennot riippuvat oksat. Runsas keltainen kukinto.Vartetaan myös siperianherneen runkoon.
CERCIDIPHYLLUM JAP. ’PENDULUM’ – Riippakatsura Eksoottisen näköinen katsuran riippuvaoksainen muoto. Heikohko talvenkestävyys, menestyminen kuitenkin mahdollista hyvällä suojaisella kasvupaikalla. 2-3m riippuen rungon korkeudesta.	I

CRATAEGUS MORDENENSIS ’TOBA’ – Helmiorapihlaja Vaaleanpunaiset kukat, puhjetessaan ” valkoisia helmiä”.	IV(V)

CRATAEGUS ’PAUL’S SCARLET’ – Ruusuorapihlaja Kukkii kesäkuussa punaisin kerrotuin kukin.	II

FAGUS SYLVATICA – Pyökki

FAGUS SYLVATICA ’ATROPURPUREA’ – Punapyökki

FRAXINUS EXELCIOR – Saarni Tukevarunkoinen iso yksittäispuu. Menestyy parhaiten tuoreessa ja kosteassa kasvupaikassa.	III

FRAXINUS PENSYLVANICA – Punasaarni	V(VI)

HYDRANGEA PAN. ERI LAJIKKEITA – Syyshortensia rung.

JUGLANS CINEREA – Amerikanjalopähkinä

LARIX SIBIRICA – Siperianlehtikuusi	VIII

POPULUS TREMULA ’ERECTA’ – Pylväshaapa Haavan pylväsmäinen, pystyhaarainen muoto.	VI(VII)

PRUNUS ’ACCOLADE’ – Kevätsuudelma	II

PRUNUS CERASUS ’RHEXII’ – Schalininkirsikka

PRUNUS MAACKII – Tuohituomi Runko kiiltävä,kuparinruskea. Kukkii näyttävin valkoisin kukin. Syysväri kauniin keltainen.	VI

PRUNUS PADUS ’COLORATA’ – Purppuratuomi	VII

PRUNUS PENSYLVANICA Pilvikirsikka Runko kiiltävä, punaruskea. Kukkii näyttävin valkoisin kukin, punaiset marjat. Komea punakeltainen syysväri.	VI(VII)

PRUNUS SARGENTII – Rusokirsikka Kukkii aikaisin keväällä lehtien puhjetessa, kauniisti ruusunpunaisin kukin. Komea punainen syysväri. 5m	III

PRUNUS VIRGINIANA SCHUBERT – Virginiantuomi	V

QUERCUS ROBUR – Metsätammi Komea yksittäispuu, vahvaoksainen ja leveälatvuksinen, aluksi hidaskasvuinen.	V

QUERCUS ’RUBRA’ – Punatammi	V

QUERCUS ROBUR ’FASTIGIATA’ – Pylvästammi Tammen kartiomainen, kapea muoto.	II

SALIX CAPREA’ PENDULA’ – Riipparaita Raidan riippamuoto. Vartettu tavallisen raidan runkoon.	III(IV)

SALIX FRAGILIS ’BULLATA’ – Terijoen salava Kasvattaa luonnostaan kauniin, leveän, pallomaisen latvuksen.	VI

SALIX HELVETICA – Alppipaju

SALIX HAKURO NISHIKI – Hakuropaju

SALIX ’SIBIRICA’ – Hopeasalava Hopeanharmaa, nopeasti kasvava iso pajupuu.	IV(V)

SORBUS AMERICANA – Amerikanpihlaja Näyttävä, reheväkasvuinen pihlajapuu. Lehdet, kukat sekä marjat isommat kuin kotipihlajassa. Syysväri loistavan punainen.	VI

SORBUS ’ARIA LUTESCENS’ – Saksanpihlaja Erikoisen näköinen vaaleanharmaa pihlaja. Lehdet soikeat, vain vähän liuskoittuneet

SORBUS AUCUPARIA – Kotipihlaja Tuttu luonnossa kasvava pihlajamme.	VIII

SORBUS AUC. ’FASTIGIATA’ – Pylväspihlaja Kotipihlajan kapea, pilarimainen muoto.	VII

SORBUS AUC. ’PENDULA’ – Riippapihlaja Kotipihlajan riippamuoto. Vartettu kotipihlajan runkoon. Vartekohta määrittää korkeuden.	VII

SORBUS AUC. ’XANTHOCARPA’ – Keltamarjapihlaja Kuten kotipihlaja, marjat kauniin keltaiset.	V

SORBUS ’AUTUMN SPIRE’ – Keltamarjapylväspihlaja

SORBUS ARNOLDIANA ’KIRSTEN PINK’ – Arnoldinpihlaja Pinkkimarjainen erikoisuus. Kukat valkoiset, vaaleanpunaiset. Oranssinpunainen syysväri	IV

SORBUS ARNOLDIANA ’WHITE WAX’ – Valkomarjapihlaja

SORBUS ’COMMIXTA’ – Japaninpihlaja Kauniskasvuinen, sirolehtinen puu. Marjat pienet oranssin väriset. Näyttävä punainen syysväri.	IV

SORBUS ’DODONG’ – Tuurenpihlaja Isolehtinen,rehevä, eksoottisen näköinen pihlaja. Syysväri loistavan punainen. Marjat oranssinpunaiset.	IV(V)

SORBUS ’GRANATNAJA’ – Marjapihlaja Pihlajan ja siperianpihlajan risteytys. Marjat suuria, tummanpunaisia, soveltuvat hyvin hillojen ja hyytelöiden valmistukseen.	VI

SORBUS HYBRIDA – Suomenpihlaja Lehdet vain osittain liuskoittuneet, tukevarunkoinen, pyöreälatvuksinen puu. Näyttävä kermanvalkoinen kukinta.	IV

SORBUS ’INTERMEDIA’ – Ruotsinpihlaja Muistuttaa Suomenpihlajaa, lehdet vähemmän liuskoittuneet, ehyemmät.	IV

SORBUS ’JOSEPH ROCK’ – Sitruunapihlaja Hentolehtinen, kaunis ja kestävä lajike. Marjat sitruunankeltaisia. Syysväri oranssinpunainen.	IV

SORBUS ’KOEHNEANA’ – Helmipihlaja Matalakasvuinen, kasvaa monihaaraisena, lähes pensaana. Valkoiset marjat säilyvät puussa pitkään talveen. Sirot lehdet. Syysväri tumman punainen.	V

SORBUS THUR. ’FASTIGIATA’ – Kartiotaatanpihlaja Kapeahko, kartiomainen kasvutapa. Lehti pitkä ja kapea, Suomenpihlajaa muistuttava.	V(VI)

SORBUS AUC. ’PENDULA’ – Köynnöspihlaja Maanrajaan vartettu riippapihlaja. Käytetään köynnöksenä kaariporteissa, pylväissä, aidoissa, säleiköissä yms.	VII

SYR. BLOOMERANG ’PINK PERFUME’ – Pikkusyreeni Pitkään kukkiva, vaaleanpunainen kukka. Voimakas tuoksu.	IV

SYR. MEYERI ’FLOWERFESTA WHITE’ – Pikkusyreeni Valkokukkainen pikkusyreenilajike

SYR. MEYERI ’PALIBIN’ – Pikkusyreeni Pienilehtinen. Tiiviskasvuinen, muodostaa pallomaisen latvuksen. Violetti tuoksuva kukka.	IV

SYR. MEYERI ’TINKERBELLE’ – Pikkusyreeni Pinkkikukkainen	IV

SYRINGA RETICULATA – Likusterisyreeni Kermanvalkoinen	V

SYRINGA ’HOLGER’ Puistosyreeni rung.

SYRINGA ’PRESTON ROYALTY’ – Puistosyreeni rung.

SYRINGA ’TAMMELAN KAUNOTAR’ – Puistosyreeni rung Valkoinen

SYRINGA ’TAPANI’ – Tapaninsyreeni rung.

SYRINGA ’VEERA’ – Kaarisyreeni rung.

SYR. VULG. ’ANDENKEN LUDWIG SPÄTH’ – Jalosyreeni rung. Tumman purppuranpunainen

SYR. VULG. ’BEAUTY OF MOSCOW’ – Jalosyreeni rung.

SYR. VULG. ’CHARLES JOLY’ – Jalosyreeni rung.

SYR. VULG. ’MIRABEAU’ – Jalosyreeni rung.

SYR. VULG. ’MME LEMOINE’ – Jalosyreeni rung. Valkoinen

TILIA CORDATA ’GREENSPIRE’ – Metsälehmus

TILIA VULG. ’PALLIDA’ – Keisarinlehmus

TILIA VULG. ’SIIVONEN’ – Puistolehmus

TILIA X EUCHLORA – Kriminlehmus

ULMUS GLABRA – Vuorijalava Suuri ja komea puu. Vaatii rehevän kasvupaikan. Kestää kosteutta ja tuulta.	V

ULMUS GL.’CAMPERDOWNII’ – Sateenvarjojalava Suurilehtinen, komea riippapuu. Leveys jopa 5 m.	III

ULMUS LAEVIS – Kynäjalava

VIBURNUM OPULUS – Lumipalloheisi ’Pohjan neito’

Lehti-ja koristepuut

Tästä listasta puuttuu tietoja. Päivitys kesken!

Taimivalikko

Sivustomme