Lehti-ja koristepuut

Kasvu-
vyöhyke

 

Valo-
vaatimus

 

Kasvu-
korkeus/m

 

ACER PLATANOIDES,  METSÄVAAHTERA

Kotoinen vaahteramme. Avoin kasvupaikka.

IV 15-20
ACER PLATANOIDES,  ’FAASSENS BLACK’ HURMEVAAHTERA

Lehdet koko kasvukauden tumman purppuranpunaiset. Hidaskasvuisempi kuin metsävaahtera.

II 15-20
ACER PLATANOIDES,  ’GLOBOSUM’
PALLOVAAHTERA

Metsävaahteran pienikasvuinen muoto. Kasvattaa tiheän pallomaisen latvuksen.

III 3-4
AESCULUS HIPPOCASTANUM, HEVOSKASTANJA

Komea eksoottinen puu.  Suuret liuskaiset lehdet, komeat valkoiset kukat kesäkuussa.

III 10-15
ALNUS GLUTINOSA,  TERVALEPPÄ

Tarvitsee valoisan, kuohkean kasvupaikan. Rantalehtojen kiiltävälehtinen puu.

V 10-15
ALNUS GLUTINOSA PYRAMIDALIS  ’SAKARI’
PILARITERVALEPPÄ

Tervalepän kapeakasvuinen, pilarimainen muoto.

III 10-15
AMELANCHIER LAEVIS,  SIROTUOMIPIHLAJA

Sirokasvuinen pieni puu, kukkii keväällä valkoisin kukin. Syksyllä tummat marjat,
komea punaoranssi syysväri. Vartettu kotipihlajan rungolle.

III 3-5
AMELANCHIER ALNIFOLIA ,  MARJATUOMIPIHLAJA
’SASKATOON NORTH LINE’

Pieni kaunis hyötypuu, mustikkapuu. Kukkii keväällä valkoisin kukin. Sinimustat marjat 12-14mm, hyvän makuisia, makeita. Syysväri keltapunainen. Vartettu pihlajan rungolle.

V 1,5-2
AMELANCHIER ALNIFOLIA ,  MARJATUOMIPIHLAJA
’SASKATOON THIESSEN’

Hieman korkeampi ja leveämmäksi kasvava kuin North Line lajike. Markkinoiden
suurimarjaisin , marjat 15-18mm.  Vartettu pihlajan rungolle.

V 2-3
ARONIA ’VIKING’ ,  MARJA-ARONIA

Kaunis pikkupuu hyötykäyttöön ja koristeeksi. Kukkii valkoisin kukin, mustat marjat ja
kaunis punakeltainen syysväri.  Vartettu kotipihlajan rungolle.

IV 2-3
BETULA PENDULA,  RAUDUSKOIVU

Kotimainen valkorunkoinen pihakoivumme. Vanhempana usein riippuvaoksainen.

VII 15-20
BETULA PENDULA
’DALECARLICA’
TAALAINKOIVU

Rauduskoivun siro- ja liuskalehtinen muunnos.

VI 15-20
BETULA PENDULA
’YOUNGII’
KYYNELKOIVU

Rauduskoivun matala, leveälatvuksinen riippamuoto.

V 2-4
CARAGANA ARB.
’LORBERGII’
SULKAHERNEPUU

Siro sulkalehtinen hernepuu. Kukkii kesäkuussa keltaisin kukin.

VI 2-4
CARAGANA ARB.
’PENDULA’
RIIPPAHERNEPUU

Hernepuun riippamuoto, kukkii kesäkuussa keltaisin kukin.
Vartettu siperianherneen rungolle  120 – 160 cm.

VI 1,5-2
CRATAEGUS M.
’PAUL’S SCARLET’
RUUSUORAPIHLAJA

Kukkii kesäkuussa punaisin kerrotuin kukin. Vartettu aitaorapihlajaan.

II 3-4
CRATAEGUS MORDENSIS
’TOBA’
HELMIORAPIHLAJA

Vaaleanpunaiset kukat, puhjetessaan ” valkoisia helmiä”. Vartettu aitaorapihlajaan.

III 3-4
FRAXINUS EXELCIOR ,  SAARNI

Tukevarunkoinen iso yksittäispuu. Menestyy parhaiten tuoreessa ja kosteassa kasvupaikassa.

III 15-20
FRAXINUS EXELCIOR
’PENDULA’
RIIPPASAARNI

Saarnen leveälatvuksinen riippamuoto.

II 2-3
FRAXINUS EXELCIOR
’NANA’
KÄÄPIÖSAARNI

Saarnen pyöreälatvuksinen kääpiömuoto.

III 2-4
POPULUS TREMULA
’ERECTA’
PYLVÄSHAAPA

Haavan pylväsmäinen, pystyhaarainen muoto.

VI 15-20
PRUNUS MAACKII,
TUOHITUOMI

Runko kiiltävä,kuparinruskea. Kukkii näyttävin valkoisin kukin. Syysväri kauniin keltainen.

VI 5-10
PRUNUS PENSYLVANICA,
PILVIKIRSIKKA

Runko kiiltävä, punaruskea. Kukkii näyttävin valkoisin kukin, punaiset marjat. Komea
punakeltainen syysväri.

VI 5-8
PRUNUS SARGENTTII,
RUSOKIRSIKKA

Kukkii aikaisin keväällä  lehtien puhjetessa, kauniisti ruusunpunaisin kukin. Komea
punainen syysväri. Suojainen kasvupaikka.

II 4-6
QUERCUS ROBUR,
TAMMI

Komea yksittäispuu, vahvaoksainen ja leveälatvuksinen, aluksi hidaskasvuinen.

III 10-20
QUERCUS ROBUR
’FASTIGIATA’
KARTIOTAMMI

Tammen kartiomainen, kapea muoto.

II 5-10
SALIX CAPREA
’PENDULA’
RIIPPARAITA

Raidan riippamuoto. Vartettu tavallisen raidan runkoon.

III 2-4
SALIX FRAGILIS
’BULLATA’
TERIJOENSALAVA

Kasvattaa luonnostaan kauniin, leveän, pallomaisen latvuksen.

VI 5-8
SALIX ’SIBIRICA’
HOPEAPAJU

Hopeanharmaa, nopeasti kasvava iso pajupuu.

IV 10-20
SORBOCOTONEASTER POZDNJAKOVII Sorbus sibirica / Cotoneaster x melanocarpus

Leveälatvuksinen pikkupuu tai rungollinen pensas. Näyttävä valkoinen kukinta. Hedelmät violetin punaisia. Talvehtinut ilman vioituksia Lohjalla. Erikoisuus!

 

3-5
SORBUS ´ALAJA KRUPNAJA´
MARJAPIHLAJA

Leveälatvuksinen, komea ja terve pihlaja. Marjat kirkkaan punaiset, suuret ja mehukkaat.

IV 4-6
SORBUS AMERICANA
AMERIKANPIHLAJA

Näyttävä, reheväkasvuinen pihlajapuu. Lehdet, kukat sekä marjat isommat kuin
kotipihlajassa. Syysväri loistavan punainen.

IV 5-10
SORBUS ARIA
SAKSANPIHLAJA

Erikoisen näköinen vaaleanharmaa pihlaja. Lehdet soikeat, vain vähän liuskoittuneet

III 4-6
SORBUS APRICOT QUEEN

Rentokasvuinen kestävä pihlaja. Marjat tummankeltaiset, aprikoosin väriset. Loistava syysväri.

IV 5-10
SORBUS AUCUPARIA
KOTIPIHLAJA

Tuttu luonnossa kasvava pihlajamme.

VIII 5-10
SORBUS AUCUPARIA
’FASTIGIATA’
PYLVÄSPIHLAJA

Kotipihlajan kapea, pilarimainen muoto.

VI 5-8
SORBUS AUCUPARIA
’PENDULA’
RIIPPAPIHLAJA

Kotipihlajan riippamuoto.  Vartettu 1,5 – 3m kotipihlajan runkoon.

VI
SORBUS AUCUPARIA
’XANTHOCARPA’
KELTAMARJAPIHLAJA

Kuten kotipihlaja, marjat kauniin keltaiset.

V 5-10
SORBUS ’BIRGITTA’
BIRGITANPIHLAJA

Pystykasvuinen, kapeamuotoinen pihlaja. Marjat keltaiset. Syysväri keltaoranssi.

III 5-8
SORBUS COMMIXTA
JAPANINPIHLAJA

Kauniskasvuinen, sirolehtinen puu. Marjat pienet oranssin väriset. Näyttävä punainen syysväri.

IV 3-5
SORBUS ’DODONG’
TUURENPIHLAJA

Isolehtinen,rehevä, eksoottisen näköinen pihlaja. Syysväri loistavan punainen. Marjat oranssinpunaiset.

IV 5-10
SORBUS ’GRANATNAJA’
MARJAPIHLAJA

Pihlajan ja siperianpihlajan risteytys. Marjat suuria, tummanpunaisia, soveltuvat hyvin hillojen ja hyytelöiden valmistukseen.

IV 3-5
SORBUS HYBRIDA
SUOMENPIHLAJA

Lehdet vain osittain liuskoittuneet, tukevarunkoinen,pyöreälatvuksinen puu.
Näyttävä kermanvalkoinen kukinta.

IV 5-10
SORBUS INTERMEDIA
RUOTSINPIHLAJA

Muistuttaa Suomenpihlajaa, lehdet vähemmän liuskoittuneet, ehyemmät.

IV 5-10
SORBUS ’JOSEPH ROCK’                                  SITRUUNAPIHLAJA

Hentolehtinen, kaunis ja kestävä lajike. Marjat sitruunankeltaisia. Syysväri oranssinpunainen.

IV 5-10
SORBUS `KIRSTEN PINK`

Pinkkimarjainen erikoisuus. Kukat valkoiset, vaaleanpunaiset. Oranssinpunainen syysväri

IV    5-10
SORBUS KOEHNEANA
HELMIPIHLAJA

Matalakasvuinen, kasvaa monihaaraisena, lähes pensaana. Valkoiset marjat
säilyvät puussa pitkään talveen. Sirot lehdet. Syysväri tumman punainen.

II 2-3
SORBUS `NOVA`

Puhtaanvalkoiset marjat ja hyvä syysväri.

III 5-10
SORBUS THURINGIATA
’FASTIGIATA’
TAATANPIHLAJA

Kapeahko, kartiomainen kasvutapa. Lehti pitkä ja kapea, Suomenpihlajaa muistuttava.

IV 5-10
KÖYNNÖSPIHLAJA

Maanrajaan vartettu riippapihlaja. Käytetään köynnöksenä kaariporteissa, pylväissä,
aidoissa, säleiköissä yms.  Näyttävä ja kestävä uutuus!

VI
RUNGOLLISEKSI PIKKUPUUKSI KASVATETUT TAI VARTETUT SYREENIT :
SYRINGA JOSIKAEA
UNKARINSYREENI

sinipunainen

VII 2-4
SYRINGA JULIA
PUISTOSYREENI

punertavakukkainen

VII 2-4
SYRINGA RETICULATA
LIKUSTERISYREENI

kermanvalkoinen

V 2-4
SYRINGA TAMMELAN KAUNOTAR
PUISTOSYREENI

valkoinen

VI 2-4
SYRIGA ’MME LEMOINE’
JALOSYREENI

valkoinen

III 2-4
SYRIGA ’VALGE DAAM’
JALOSYREENI

valkoinen

III 2-3
SYRINGA ’LUDWIG SPÄTH’
JALOSYREENI

tumman purppuranpunainen

III 2-3
TILIA CORDATA
METSÄLEHMUS

Kaunis, isokasvuinen ’ niinipuu ’. Oksat alaspäin kaartuvia.

V 15-25
TILIA VULGARIS
PUISTOLEHMUS

Isompilehtinen, pienempikasvuinen kuin metsälehmus. Kartiomainen, pysty
kasvutapa. Eri kantoja mm. Siivosenlehmus ja Keisarinlehmus.

V 15-20
ULMUS GLABRA
VUORIJALAVA

Suuri ja komea puu. Vaatii rehevän kasvupaikan. Kestää kosteutta ja tuulta.

V 15-25
ULMUS GLABRA ’CAMPERDOWNII’
SATEENVARJOJALAVA

Suurilehtinen, komea riippapuu. Leveys jopa 5 m.  Vartettu 1,8 – 4 m vuorijalavaan.

II