AUKIOLOAJAT: MA-PE 08 -17. LA 10-14. SU suljettu.

Lehti-ja koristepuut

Tästä listasta puuttuu tietoja. Päivitys kesken!

ACER TAT.SPP.GINNALA – Mongolian vaahtera

Nopeakasvuinen pensas tai pikkupuu. Sopii myös hyvin hieman vaatimattomampaan kasvupaikkaan. Erityisen kaunis syysväri. 3-5m

V  
         

ACER PLATANOIDES – Metsävaahtera

Kotoinen vaahteramme. Isot liuskaiset lehdet. 10-20m

IV (V)

 
         

ACER PLAT. ’GLOBOSUM’ – Pallovaahtera

Metsävaahteran pienikasvuinen muoto. Kasvattaa tiheän pallomaisen latvuksen ilman leikkuuta. Vartekorkeus määrää rungon korkeuden.

III  
         
ACER PLAT. ’DRUMMONDII’ – Kirjovaahtera

 

Metsävaahteran valko-vihreä kirjavalehtinen muoto. Suuret liuskalehdet saavat syksyllä upean värityksen. 5-8m

III  
         

ACER PLAT. ’FAASSEN’S BLACK’ – Hurmevaahtera

Lehdet koko kasvukauden tumman purppuranpunaiset. Hidaskasvuisempi kuin metsävaahtera. 8-15m

V(VI)

 

 
         
ACER PLAT. ’ROYAL RED’ – Hurmevaahtera

 

Lähes vastaava, kuin Faassens’s black. Ei kuitenkaan ihan yhtä tumma. 10-15m

   
         
ACER SACCHARUM – Sokerivaahtera

 

Kookas, pitkäikäinen, perinteistä metsävaahteraa muistuttava puu. Saanut nimensä hyvin sokeripitoisesta mahlasta, josta valmistetaan paljon vaahterasiirappia. 10-20m

III  
         

AESCULUS HIPPOCASTANUM – Hevoskastanja

Balkaninhevoskastanja on komea eksoottinen puu. Suuret liuskaiset lehdet, komeat valkoiset kukat kesäkuussa. Tuottaa kookkaita hevoskastanjoita. ~15m

III(IV)  
         

ALNUS GLUT. PYRAMIDALIS – Pilaritervaleppä

Tervalepän kapeakasvuinen, pilarimainen muoto. 10-15m

 III(IV)

 
         
ALNUS IN. LACINIATA ’JOHANNA’ – Sulkaharmaaleppä

 

Liuskalehtinen versio luonnossa kasvavasta harmaalepästä. 5-10m

VI(VII)  
         

AMELANCHIER ALNIFOLIA ’NORTH LINE’ – Saskatoon rung.

Pieni kaunis hyötypuu. Kutsuttu Intiaanien mustikkapuuksi. Kukkii keväällä valkoisin kukin. Sinimustat marjat 12-14mm, hyvän makuisia, makeita ja ravinteikkaita. Syysväri keltapunainen. Vartettu pihlajan rungolle. 3-5m

V  
         

AMELANCHIER ALNIFOLIA ’THIESSEN’ – Saskatoon rung.

Hieman korkeampi ja leveämmäksi kasvava kuin North Line lajike. Markkinoiden
suurimarjaisin , marjat 15-18mm.  Vartettu pihlajan rungolle.

V  
         

AMELANCHIER LAEVIS BALLERINA – Sirotuomipihlaja rung.

Sirokasvuinen pieni puu, kukkii keväällä valkoisin kukin. Syksyllä tummat marjat, komea punaoranssi syysväri. Vartettu kotipihlajan rungolle. 3-6m

III

 
         
AMELANCHIER LAMARCKII – Rusotuomipihlaja

 

Kasvupaikan suhteen vaatimaton, kestävä pikkupuu. Valkoiset kukkatertut lehtien puhjettua. Näyttävä oranssinpunainen syysväri. ~5m

III  
         
ARONIA ’NERO’ – Marja-aronia rung.        
Erittäin suuri- ja mehukasmarjainen. Hieman pienempikokoinen lajike. 1,5-2m V  

ARONIA ’VIKING’ – Marja-aronia rung.

Kaunis pikkupuu hyötykäyttöön ja koristeeksi. Kukkii valkoisin kukin, mustat marjat ja
kaunis punakeltainen syysväri.  Vartettu kotipihlajan rungolle. 2,5m

VI  
         

BETULA PENDULA MÄNTYHARJU – Riippuva rauduskoivu

Erittäin riippuvaoksainen rauduskoivun muoto. 20-25m

VIII  
         

BETULA PEND. ’DALECARLICA’ -Taalainmaankoivu

Rauduskoivun siro- ja erittäin liuskalehtinen muunnos. 10-15m

V  
         
BETULA PEND. ’YOUNGII’ – Kyynelkoivu

 

Rauduskoivun matala, leveälatvuksinen riippamuoto. 2-6m(riippuen vartekorkeudesta)

V  
         

BETULA PUB. F. COLUMNARIS – Pylväshieskoivu

Hieskoivun pylväsmuoto

       
         

BETULA PENDULA PURPUREA – Riippapunakoivu

Rauduskoivun tummanpunalehtinen lajike. 20-25m

 

III  
         

BETULA PUBESCENS ’RUBRA’ – Punakoivu

Tummanpunalehtinen hieskoivun muoto. ~10m

VII  
         
CARAGANA ARB. ’LORBERGII’ – Sulkahernepuu

 

Siro sulkalehtinen hernepuu/pensas. Kukkii kesäkuussa keltaisin kukin. 2-5m (riippuen vartekorkeudesta)

VI  
         
CARAGANA ARB. ’PENDULA’ – Riippahernepuu

 

Hernepuun riippamuoto, kukkii kesäkuussa keltaisin kukin.
Vartettu siperianherneen runkoon, vartekohta määrää korkeuden. yleensä 1-2m

VII  
         
CARAGANA ARB. ’WALKER’ – Walkerinhernepuu VII  

Riippa ja sulkahernepuun risteymä. Hennot riippuvat oksat. Runsas keltainen kukinto.Vartetaan myös siperianherneen runkoon.

       

CERCIDIPHYLLUM JAP. ’PENDULUM’ – Riippakatsura

Eksoottisen näköinen katsuran riippuvaoksainen muoto. Heikohko talvenkestävyys, menestyminen kuitenkin mahdollista hyvällä suojaisella kasvupaikalla. 2-3m riippuen rungon korkeudesta.

I      
         
CRATAEGUS MORDENENSIS ’TOBA’ – Helmiorapihlaja

 

Vaaleanpunaiset kukat, puhjetessaan ” valkoisia helmiä”.

IV(V)    
         
CRATAEGUS ’PAUL’S SCARLET’ – Ruusuorapihlaja

 

Kukkii kesäkuussa punaisin kerrotuin kukin.

II  
         
FAGUS SYLVATICA – Pyökki        
         
FAGUS SYLVATICA ’ATROPURPUREA’ – Punapyökki        
         
FRAXINUS EXELCIOR – Saarni

 

Tukevarunkoinen iso yksittäispuu. Menestyy parhaiten tuoreessa ja kosteassa kasvupaikassa.

III  
         
FRAXINUS PENSYLVANICA – Punasaarni V(VI)  
         
HYDRANGEA PAN. ERI LAJIKKEITA – Syyshortensia rung.        
         
JUGLANS CINEREA – Amerikanjalopähkinä        
         

LARIX SIBIRICA – Siperianlehtikuusi

 

VIII    
         
POPULUS TREMULA ’ERECTA’ – Pylväshaapa

 

Haavan pylväsmäinen, pystyhaarainen muoto.

VI(VII)  
         

PRUNUS ’ACCOLADE’ – Kevätsuudelma

 

II  
         
PRUNUS CERASUS ’RHEXII’ – Schalininkirsikka        
         
PRUNUS MAACKII – Tuohituomi

 

Runko kiiltävä,kuparinruskea. Kukkii näyttävin valkoisin kukin. Syysväri kauniin keltainen.

VI  
         
PRUNUS PADUS ’COLORATA’ – Purppuratuomi VII  
         
PRUNUS PENSYLVANICA Pilvikirsikka

 

Runko kiiltävä, punaruskea. Kukkii näyttävin valkoisin kukin, punaiset marjat. Komea
punakeltainen syysväri.

VI(VII)  
         
PRUNUS SARGENTII – Rusokirsikka

 

Kukkii aikaisin keväällä lehtien puhjetessa, kauniisti ruusunpunaisin kukin. Komea
punainen syysväri. 5m

III  
         
PRUNUS VIRGINIANA SCHUBERT – Virginiantuomi V  
         
QUERCUS ROBUR – Metsätammi

 

Komea yksittäispuu, vahvaoksainen ja leveälatvuksinen, aluksi hidaskasvuinen.

V  
         
QUERCUS ’RUBRA’ – Punatammi V    
         
QUERCUS ROBUR ’FASTIGIATA’ – Pylvästammi

 

Tammen kartiomainen, kapea muoto.

II    
         
SALIX CAPREA’ PENDULA’ – Riipparaita

 

Raidan riippamuoto. Vartettu tavallisen raidan runkoon.

III(IV)  
         
SALIX FRAGILIS ’BULLATA’ – Terijoen salava

 

Kasvattaa luonnostaan kauniin, leveän, pallomaisen latvuksen.

VI  
         
SALIX HELVETICA – Alppipaju        
         
SALIX HAKURO NISHIKI – Hakuropaju    
         

SALIX ’SIBIRICA’ – Hopeasalava

Hopeanharmaa, nopeasti kasvava iso pajupuu.

IV(V)  
         
SORBUS AMERICANA – Amerikanpihlaja

 

Näyttävä, reheväkasvuinen pihlajapuu. Lehdet, kukat sekä marjat isommat kuin
kotipihlajassa. Syysväri loistavan punainen.

VI  
         
SORBUS ’ARIA LUTESCENS’ – Saksanpihlaja

 

Erikoisen näköinen vaaleanharmaa pihlaja. Lehdet soikeat, vain vähän liuskoittuneet

       
         
SORBUS AUCUPARIA – Kotipihlaja

 

Tuttu luonnossa kasvava pihlajamme.

VIII  
         
SORBUS AUC. ’FASTIGIATA’ – Pylväspihlaja

 

Kotipihlajan kapea, pilarimainen muoto.

VII  
         
SORBUS AUC. ’PENDULA’ – Riippapihlaja

 

Kotipihlajan riippamuoto.  Vartettu kotipihlajan runkoon. Vartekohta määrittää korkeuden.

VII  
         
SORBUS AUC. ’XANTHOCARPA’ – Keltamarjapihlaja

 

Kuten kotipihlaja, marjat kauniin keltaiset.

V  
         

SORBUS ’AUTUMN SPIRE’ – Keltamarjapylväspihlaja

 

       
         

SORBUS ARNOLDIANA ’KIRSTEN PINK’ – Arnoldinpihlaja

Pinkkimarjainen erikoisuus. Kukat valkoiset, vaaleanpunaiset. Oranssinpunainen syysväri

IV  
         
SORBUS ARNOLDIANA ’WHITE WAX’ – Valkomarjapihlaja        
         
SORBUS ’COMMIXTA’ – Japaninpihlaja

 

Kauniskasvuinen, sirolehtinen puu. Marjat pienet oranssin väriset. Näyttävä punainen syysväri.

IV  
         
SORBUS ’DODONG’ – Tuurenpihlaja

 

Isolehtinen,rehevä, eksoottisen näköinen pihlaja. Syysväri loistavan punainen. Marjat oranssinpunaiset.

IV(V)    
         
SORBUS ’GRANATNAJA’ – Marjapihlaja

 

Pihlajan ja siperianpihlajan risteytys. Marjat suuria, tummanpunaisia, soveltuvat hyvin hillojen ja hyytelöiden valmistukseen.

VI  
         
SORBUS HYBRIDA – Suomenpihlaja

 

Lehdet vain osittain liuskoittuneet, tukevarunkoinen, pyöreälatvuksinen puu.
Näyttävä kermanvalkoinen kukinta.

IV    
         
SORBUS ’INTERMEDIA’ – Ruotsinpihlaja

 

Muistuttaa Suomenpihlajaa, lehdet vähemmän liuskoittuneet, ehyemmät.

IV    
         
SORBUS ’JOSEPH ROCK’ – Sitruunapihlaja

 

Hentolehtinen, kaunis ja kestävä lajike. Marjat sitruunankeltaisia. Syysväri oranssinpunainen.

IV  
         
SORBUS ’KOEHNEANA’ – Helmipihlaja

 

Matalakasvuinen, kasvaa monihaaraisena, lähes pensaana. Valkoiset marjat
säilyvät puussa pitkään talveen. Sirot lehdet. Syysväri tumman punainen.

V  
         
SORBUS THUR. ’FASTIGIATA’ – Kartiotaatanpihlaja

 

Kapeahko, kartiomainen kasvutapa. Lehti pitkä ja kapea, Suomenpihlajaa muistuttava.

V(VI)    
         
SORBUS AUC. ’PENDULA’ – Köynnöspihlaja

 

Maanrajaan vartettu riippapihlaja. Käytetään köynnöksenä kaariporteissa, pylväissä,
aidoissa, säleiköissä yms.

VII  
         
SYR. BLOOMERANG ’PINK PERFUME’ – Pikkusyreeni

 

Pitkään kukkiva, vaaleanpunainen kukka. Voimakas tuoksu.

IV  
         
SYR. MEYERI ’FLOWERFESTA WHITE’ – Pikkusyreeni

 

Valkokukkainen pikkusyreenilajike

       
         
SYR. MEYERI ’PALIBIN’ – Pikkusyreeni

 

Pienilehtinen. Tiiviskasvuinen, muodostaa pallomaisen latvuksen. Violetti tuoksuva kukka.

IV  
         
SYR. MEYERI ’TINKERBELLE’ – Pikkusyreeni

 

Pinkkikukkainen

IV  
         
SYRINGA RETICULATA – Likusterisyreeni

 

Kermanvalkoinen

V    
         
SYRINGA ’HOLGER’ Puistosyreeni rung.        
         
SYRINGA ’PRESTON ROYALTY’ – Puistosyreeni rung.        
         
SYRINGA ’TAMMELAN KAUNOTAR’ – Puistosyreeni rung

 

Valkoinen

       
         
SYRINGA ’TAPANI’ – Tapaninsyreeni rung.        
         
SYRINGA ’VEERA’ – Kaarisyreeni rung.        
         
SYR. VULG. ’ANDENKEN LUDWIG SPÄTH’ – Jalosyreeni rung.

 

Tumman purppuranpunainen

       
         
SYR. VULG. ’BEAUTY OF MOSCOW’ – Jalosyreeni rung.        
         
SYR. VULG. ’CHARLES JOLY’ – Jalosyreeni rung.        
         
SYR. VULG. ’MIRABEAU’ – Jalosyreeni rung.        
         
SYR. VULG. ’MME LEMOINE’ – Jalosyreeni rung.

 

Valkoinen

       
         
TILIA CORDATA ’GREENSPIRE’ – Metsälehmus        
         
TILIA VULG. ’PALLIDA’ – Keisarinlehmus        
         
TILIA VULG. ’SIIVONEN’ – Puistolehmus        
         
TILIA X EUCHLORA – Kriminlehmus        
         
ULMUS GLABRA – Vuorijalava

 

Suuri ja komea puu. Vaatii rehevän kasvupaikan. Kestää kosteutta ja tuulta.

V  
         
ULMUS GL.’CAMPERDOWNII’ – Sateenvarjojalava

 

Suurilehtinen, komea riippapuu. Leveys jopa 5 m.

III  
         
ULMUS LAEVIS – Kynäjalava        
         
VIBURNUM OPULUS – Lumipalloheisi ’Pohjan neito’