AUKIOLOAJAT:

Lehti-ja koristepuut

Tästä listasta puuttuu tietoja. Päivitys kesken!

ACER TAT.SPP.GINNALA – Mongolian vaahtera V
ACER PLATANOIDES – Metsävaahtera
Kotoinen vaahteramme. Avoin kasvupaikka.
ACER PLAT. ’GLOBOSUM’ – Pallovaahtera III
Metsävaahteran pienikasvuinen muoto. Kasvattaa tiheän pallomaisen latvuksen.
ACER PLAT. ’DRUMMONDII’ – Kirjovaahtera III
ACER PLAT. ’FAASSEN’S BLACK’ – Hurmevaahtera V(VI)
Lehdet koko kasvukauden tumman purppuranpunaiset. Hidaskasvuisempi kuin metsävaahtera.
ACER PLAT. ’ROYAL RED’ – Hurmevaahtera
ACER SACCHARUM – Sokerivaahtera III
AESCULUS HIPPOCASTANUM – Hevoskastanja III(IV)
Komea eksoottinen puu.  Suuret liuskaiset lehdet, komeat valkoiset kukat kesäkuussa.
ALNUS GLUT. PYRAMIDALIS – Pilaritervaleppä III(IV)
Tervalepän kapeakasvuinen, pilarimainen muoto.
ALNUS IN. LACINIATA ’JOHANNA’ – Sulkaharmaaleppä V(VI)
AMELANCHIER ALNIFOLIA ’NORTH LINE’ – Saskatoon rung. V
Pieni kaunis hyötypuu, mustikkapuu. Kukkii keväällä valkoisin kukin. Sinimustat marjat 12-14mm, hyvän makuisia, makeita. Syysväri keltapunainen. Vartettu pihlajan rungolle.
AMELANCHIER ALNIFOLIA ’THIESSEN’ – Saskatoon rung. V
Hieman korkeampi ja leveämmäksi kasvava kuin North Line lajike. Markkinoiden
suurimarjaisin , marjat 15-18mm.  Vartettu pihlajan rungolle.
AMELANCHIER LAEVIS BALLERINA – Sirotuomipihlaja rung. III
Sirokasvuinen pieni puu, kukkii keväällä valkoisin kukin. Syksyllä tummat marjat,
komea punaoranssi syysväri. Vartettu kotipihlajan rungolle.
AMELANCHIER LAMARCKII – Rusotuomipihlaja
ARONIA ’NERO’ – Marja-aronia rung.
ARONIA ’VIKING’ – Marja-aronia rung. VI
Kaunis pikkupuu hyötykäyttöön ja koristeeksi. Kukkii valkoisin kukin, mustat marjat ja
kaunis punakeltainen syysväri.  Vartettu kotipihlajan rungolle.
BETULA PENDULA MÄNTYHARJU – Riippuva rauduskoivu
Erittäin riippuvaoksainen rauduskoivun muoto.
BETULA PEND. ’DALECARLICA’ -Taalainmaankoivu VI
Rauduskoivun siro- ja liuskalehtinen muunnos.
BETULA PEND. ’YOUNGII’ – Kyynelkoivu V
Rauduskoivun matala, leveälatvuksinen riippamuoto.
BETULA PUB. F. COLUMNARIS – Pylväshieskoivu
BETULA PENDULA PURPUREA – Riippapunakoivu
BETULA PUBESCENS ’RUBRA’ – Punakoivu VII
CARAGANA ARB. ’LORBERGII’ – Sulkahernepuu VI
Siro sulkalehtinen hernepuu. Kukkii kesäkuussa keltaisin kukin.
CARAGANA ARB. ’PENDULA’ – Riippahernepuu VII
Hernepuun riippamuoto, kukkii kesäkuussa keltaisin kukin.
Vartettu siperianherneen rungolle  120 – 160 cm.
CARAGANA ARB. ’WALKER’ – Walkerinhernepuu VII
CERCIDIPHYLLUM JAP. ’PENDULUM’ – Riippakatsura
CRATAEGUS MORDENENSIS ’TOBA’ – Helmiorapihlaja IV(V)
Vaaleanpunaiset kukat, puhjetessaan ” valkoisia helmiä”.
CRATAEGUS ’PAUL’S SCARLET’ – Ruusuorapihlaja II
Kukkii kesäkuussa punaisin kerrotuin kukin.
FAGUS SYLVATICA – Pyökki
FAGUS SYLVATICA ’ATROPURPUREA’ – Punapyökki
FRAXINUS EXELCIOR – Saarni III
Tukevarunkoinen iso yksittäispuu. Menestyy parhaiten tuoreessa ja kosteassa kasvupaikassa.
FRAXINUS PENSYLVANICA – Punasaarni V(VI)
HYDRANGEA PAN. ERI LAJIKKEITA – Syyshortensia rung.
JUGLANS CINEREA – Amerikanjalopähkinä
LARIX SIBIRICA – Siperianlehtikuusi VIII
POPULUS TREMULA ’ERECTA’ – Pylväshaapa VI(VII)
Haavan pylväsmäinen, pystyhaarainen muoto.
PRUNUS ’ACCOLADE’ – Kevätsuudelma II
PRUNUS CERASUS ’RHEXII’ – Schalininkirsikka
PRUNUS MAACKII – Tuohituomi VI
Runko kiiltävä,kuparinruskea. Kukkii näyttävin valkoisin kukin. Syysväri kauniin keltainen.
PRUNUS PADUS ’COLORATA’ – Purppuratuomi VII
PRUNUS PENSYLVANICA Pilvikirsikka VI(VII)
Runko kiiltävä, punaruskea. Kukkii näyttävin valkoisin kukin, punaiset marjat. Komea
punakeltainen syysväri.
PRUNUS SARGENTII – Rusokirsikka III
Kukkii aikaisin keväällä  lehtien puhjetessa, kauniisti ruusunpunaisin kukin. Komea
punainen syysväri. Suojainen kasvupaikka.
PRUNUS VIRGINIANA SCHUBERT – Virginiantuomi V
QUERCUS ROBUR – Metsätammi V
Komea yksittäispuu, vahvaoksainen ja leveälatvuksinen, aluksi hidaskasvuinen.
QUERCUS ’RUBRA’ – Punatammi V
QUERCUS ROBUR ’FASTIGIATA’ – Pylvästammi II
Tammen kartiomainen, kapea muoto.
SALIX CAPREA’ PENDULA’ – Riipparaita III(IV)
Raidan riippamuoto. Vartettu tavallisen raidan runkoon.
SALIX FRAGILIS ’BULLATA’ – Terijoen salava VI
Kasvattaa luonnostaan kauniin, leveän, pallomaisen latvuksen.
SALIX HELVETICA – Alppipaju
SALIX HAKURO NISHIKI – Hakuropaju
SALIX ’SIBIRICA’ – Hopeasalava IV(V)
Hopeanharmaa, nopeasti kasvava iso pajupuu.
SORBUS AMERICANA – Amerikanpihlaja VI
Näyttävä, reheväkasvuinen pihlajapuu. Lehdet, kukat sekä marjat isommat kuin
kotipihlajassa. Syysväri loistavan punainen.
SORBUS ’ARIA LUTESCENS’ – Saksanpihlaja
Erikoisen näköinen vaaleanharmaa pihlaja. Lehdet soikeat, vain vähän liuskoittuneet
SORBUS AUCUPARIA – Kotipihlaja VIII
Tuttu luonnossa kasvava pihlajamme.
SORBUS AUC. ’FASTIGIATA’ – Pylväspihlaja VII
Kotipihlajan kapea, pilarimainen muoto.
SORBUS AUC. ’PENDULA’ – Riippapihlaja VII
Kotipihlajan riippamuoto.  Vartettu 1,5 – 3m kotipihlajan runkoon.
SORBUS AUC. ’XANTHOCARPA’ – Keltamarjapihlaja V
Kuten kotipihlaja, marjat kauniin keltaiset.
SORBUS ’AUTUMN SPIRE’ – Keltamarjapylväspihlaja
SORBUS ARNOLDIANA ’KIRSTEN PINK’ – Arnoldinpihlaja IV
Pinkkimarjainen erikoisuus. Kukat valkoiset, vaaleanpunaiset. Oranssinpunainen syysväri
SORBUS ARNOLDIANA ’WHITE WAX’ – Valkomarjapihlaja
SORBUS ’COMMIXTA’ – Japaninpihlaja IV
Kauniskasvuinen, sirolehtinen puu. Marjat pienet oranssin väriset. Näyttävä punainen syysväri.
SORBUS ’DODONG’ – Tuurenpihlaja IV(V)
Isolehtinen,rehevä, eksoottisen näköinen pihlaja. Syysväri loistavan punainen. Marjat oranssinpunaiset.
SORBUS ’GRANATNAJA’ – Marjapihlaja VI
Pihlajan ja siperianpihlajan risteytys. Marjat suuria, tummanpunaisia, soveltuvat hyvin hillojen ja hyytelöiden valmistukseen.
SORBUS HYBRIDA – Suomenpihlaja IV
Lehdet vain osittain liuskoittuneet, tukevarunkoinen, pyöreälatvuksinen puu.
Näyttävä kermanvalkoinen kukinta.
SORBUS ’INTERMEDIA’ – Ruotsinpihlaja IV
Muistuttaa Suomenpihlajaa, lehdet vähemmän liuskoittuneet, ehyemmät.
SORBUS ’JOSEPH ROCK’ – Sitruunapihlaja IV
Hentolehtinen, kaunis ja kestävä lajike. Marjat sitruunankeltaisia. Syysväri oranssinpunainen.
SORBUS ’KOEHNEANA’ – Helmipihlaja V
Matalakasvuinen, kasvaa monihaaraisena, lähes pensaana. Valkoiset marjat
säilyvät puussa pitkään talveen. Sirot lehdet. Syysväri tumman punainen.
SORBUS THUR. ’FASTIGIATA’ – Kartiotaatanpihlaja V(VI)
Kapeahko, kartiomainen kasvutapa. Lehti pitkä ja kapea, Suomenpihlajaa muistuttava.
SORBUS AUC. ’PENDULA’ – Köynnöspihlaja VII
Maanrajaan vartettu riippapihlaja. Käytetään köynnöksenä kaariporteissa, pylväissä,
aidoissa, säleiköissä yms.
SYR. BLOOMERANG ’PINK PERFUME’ – Pikkusyreeni IV
Pitkään kukkiva, vaaleanpunainen kukka. Voimakas tuoksu.
SYR. MEYERI ’FLOWERFESTA WHITE’ – Pikkusyreeni
Valkokukkainen pikkusyreenilajike
SYR. MEYERI ’PALIBIN’ – Pikkusyreeni IV
Pienilehtinen. Tiiviskasvuinen, muodostaa pallomaisen latvuksen. Violetti tuoksuva kukka.
SYR. MEYERI ’TINKERBELLE’ – Pikkusyreeni IV
Pinkkikukkainen
SYRINGA RETICULATA – Likusterisyreeni V
Kermanvalkoinen
SYRINGA ’HOLGER’ Puistosyreeni rung.
SYRINGA ’PRESTON ROYALTY’ – Puistosyreeni rung.
SYRINGA ’TAMMELAN KAUNOTAR’ – Puistosyreeni rung.
Valkoinen
SYRINGA ’TAPANI’ – Tapaninsyreeni rung.
SYRINGA ’VEERA’ – Kaarisyreeni rung.
SYR. VULG. ’ANDENKEN LUDWIG SPÄTH’ – Jalosyreeni rung.
Tumman purppuranpunainen
SYR. VULG. ’BEAUTY OF MOSCOW’ – Jalosyreeni rung.
SYR. VULG. ’CHARLES JOLY’ – Jalosyreeni rung.
SYR. VULG. ’MIRABEAU’ – Jalosyreeni rung.
SYR. VULG. ’MME LEMOINE’ – Jalosyreeni rung.
Valkoinen
TILIA CORDATA ’GREENSPIRE’ – Metsälehmus
TILIA VULG. ’PALLIDA’ – Keisarinlehmus
TILIA VULG. ’SIIVONEN’ – Puistolehmus
TILIA X EUCHLORA – Kriminlehmus
ULMUS GLABRA – Vuorijalava V
Suuri ja komea puu. Vaatii rehevän kasvupaikan. Kestää kosteutta ja tuulta.
ULMUS GL.’CAMPERDOWNII’ – Sateenvarjojalava III
Suurilehtinen, komea riippapuu. Leveys jopa 5 m.
ULMUS LAEVIS – Kynäjalava
VIBURNUM OPULUS – Lumipalloheisi ’Pohjan neito’