| AVE, itsepölyttyvä |
II |
| Virolainen jaloste ( Wilhelmine Späth x Tartu Kaunitar ). Luumut erittäin suuria (35-45g), tummansinisiä, vahapeitteisiä. Hedelmä kestää käsittelyä ja kivi on helposti irtoava. Maku on makea ja hapokas. Hedelmä kypsyy syyskuun alkupuolella. Puu suurikasvuinen ja satoisa. |
|
| JUBILEUM, itsepölyttävä |
II |
| Ruotsalainen lajike. Luumut hyvin suuria, tummanpunaisia ja herkullisia. |
|
| KOETARHAN VÄSKYNÄ, itsepölyttävä |
II |
| Vanha ruotsalainen lajike. Keskikokoiset sinipunaiset hedelmät ovat aromikkaita ja makeita |
|
| KUNTALAN PUNALUUMU, itsepölyttyvä |
IV |
| Kestävä punaluumukanta, hedelmät pienehköjä ja makeita. Puu hillittykasvuinen, sato kypsyy aikaisin. |
|
| KUOKKALA, itsepölyttyvä |
IV |
| Kotoisin Jyväskylästä. Luumut kookkaita keltapunaisia. Hedelmä ”Victoriatyyppinen”, hyvän makuinen. Puun kasvutapa rento, osittain riippuvaoksainen. |
|
| LAATOKAN HELMI (ONEGA), itsepölyttyvä |
IV |
| Hedelmä on pieni tai keskikokoinen, keltainen. Hyvä syöntiluumu ja sopii myös talouskäyttöön. Hedelmät kypsyvät elokuun puolivälin jälkeen ja säilyvät viikkoja syöntikelpoisina. |
|
| LEENAN KELTALUUMU, tarvitsee pölyttäjän |
III |
| Uusimaalainen keltaluumukanta. Keskisuuret maukkaat ja makeat luumut kypsyvät syyskuun puolivälissä. |
|
| MIRABELLE DE NANCY, itsepöly |
III(IV) |
| Pienet, pyöreät ja erikoisen makeat luumut. Ranskalainen herkkulajike. |
|
| OPAL, itsepölyttyvä |
III |
| Ruotsalainen lajike. Hedelmät suurehkoja, sinivioletin värisiä ja maukkaita. Satoisa ja hyvä pölyttäjä. |
|
| PARIKKALAN TUMMA, itsepölyttyvä |
IV |
| Kaakkois-Suomessa kauan viljelty ja hyvin menestynyt luumulajike. Hedelmät keskisuuria, tummanpunaisia. Maku aromikas, luumu paksukuorinen. Kypsyy syötäväksi elokuussa. |
|
| REINE CLAUDE D´OULLINS, itsepölyttyvä |
III |
| Vanha ranskalainen lajike. Hedelmät kookkaita keltaisia herkkuluumuja. |
|
| SIIVOSEN KELTALUUMU, tarvitsee pölyttäjän |
III |
| Kotimainen keltaluumukanta. Hedelmät keskisuuria. |
|
| SINIKKA, itsepölyttyvä |
III |
| Kotoisin Leivonmäeltä. Hedelmät pieniä, sinisiä. Maku on makea ja maukas. Aikais- ja runsassatoinen. Kypsyy elokuun loppupuolella. |
|
| SINIKRIIKUNA, itsepölyttyvä |
III |
| Viljelty Etelä-Suomessa luultavasti satoja vuosia. Hedelmät pieniä ja pyöreitä, tummansinisiä. Maku kirpeämäinen ja makea. Puu kukkii aikaisin, sato kypsyy syyskuussa. Hyötyy ristipölytyksestä, aikaisin kukkivista luumuista. Sinikriikunoista on liikkeellä paljon eri kantoja. |
|
| URJALAN TAIKA, itsepölyttyvä |
III |
| Punaluumukanta Urjalasta. Hedelmät suuria, punakeltaisia. Maku makea ja mehukas. Puu pienikasvuinen. |
|
VAARIN SINILUUMU, tarvitsee pölyttäjän
|
II(III) |
| Voimakaskasvuinen, kookas puu. Suuret, siniset hedelmät. Sato kypsyy syyskuun puolivälissä. |
|
| VICTORIA, itsepölyttyvä |
II |
| Vanha Englantilainen lajike. Hedelmät kookkaita, keltapunaisia. Maku kypsänä herkullinen, makea ja mehukas. Aikais- ja runsassatoinen, vaatii raakileharvennuksen runsaina satovuosina. Lämmin kasvupaikka, muuten luumut eivät ehdi valmistua kylminä syksyinä. |
|
| VIIPURILAINEN PUNALUUMU, itsepölyttyvä |
III |
| Viipurista tuotu luumukanta. Hedelmä keskikokoinen, ohutkuorinen, vaalea punapisteinen tai viiruinen, maultaan makea ja aromikas. Puu voimakaskasvuinen. |
|
| VOITTO (KELTAKRIIKUNA), itsepölyttyvä |
IV |
| Keltaiset, aromikkaat, makeat hedelmät. Sato kypsyy varhain syksyllä. |
|
| WILMA (KELTAKRIIKUNA), itsepölyttyvä |
IV |
| Maukkaat, keltaoranssit, pienet sekä aromikkaat hedelmät kypsyvät elokuussa. |
|
| VILMITAR, tarvitsee pölyttäjän |
II |
| Virolainen jaloste. Luumut suuria, aprikoosin värisiä, punertavia. Maku raikkaan makea, pehmeä ja mehukas. Kypsyy syyskuun alussa. Puu suurikasvuinen ja satoisa, herkkuluumu. |
|
| YLEINEN KELTALUUMU, tarvitsee pölyttäjän |
III |
| Hedelmät ovat keskikokoisia, kellanvihreitä ja kapean munamaisia. Maku on mieto, makea. Malto on kellanvihreä ja mehevä. Sato valmistuu syyskuun lopussa, tarvittaessa sitä voi jälkikypsyttää sisällä. |
|
