|
Kasvu-
vyöhyke
|
|
Valo-
vaatimus
|
Kasvu-
korkeus/m
|
ABIES BALSAMEA
PALSAMIPIHTA
Kasvutapa leveän kartiomainen. Neulaset päältä tummanvihreät, alta harmaat, pehmeät. |
VII |
|
  |
15-20 |
|
ABIES CONCOLOR
HARMAAPIHTA
Kasvutapa kapeahko, kartiomainen. Neulaset pitkät ja pehmeät, molemmin puolin siniharmaat. |
IV |
|
|
10-20 |
|
ABIES LASIOCARPA
LÄNNENPIHTA
Kasvutapa kapeahko, kartiomainen. Neulaset harmaanvihreät, pehmeät. |
V |
|
|
10-20 |
|
ABIES SIBIRICA
SIPERIANPIHTA
Kasvutapa kapea, latvus pitkä ja hoikka, lyhythaarainen. Neulaset vaaleanvihreät, pehmeät. |
VI |
|
 |
20-25 |
|
JUNIPERUS COM. ’REPANDA’
KÄÄPIÖKATAJA
Matala maanpeitehavu, sopii aurinkoisille ja kuiville paikoille. Neulaset tummanvihreät.
Ryömivistä katajista kestävin Suomen oloissa. |
VI |
|
|
0,3 |
|
JUNIPERUS COM. ’NORBACK’
PILARIKATAJA
Vaasasta kotoisin oleva tuuhea ja kapea pilarikataja. Kestävä lajike, ei keväisiä aurinkovioituksia
kuten esim. Suecicalla. |
VI |
|
|
3-7 |
|
JUNIPERUS SABINA
ROHTOKATAJA
Rento-oksainen, leveä pensaskataja. Neulaset lyhyet tummanvihreät, tuoksuvat.
Hyvä – ja kestävä lajike. |
IV |
|
|
1 |
|
LARIX SIBIRICA
SIPERIANLEHTIKUUSI
Kestävin lehtikuusemme. Latvus kapeahko. Neulaset ruohonvihreät, pehmeät.
Syysväri kauniin keltainen. |
VII |
|
|
20-25 |
|
MICROBIOTA DECUSSATA
TUIVIO
Matala, ryömivä maanpeitehavu. Vaatimaton ja kestävä, muodostaa yhtenäisen peittokasvuston.
Kauniin vihreä, saa syksyllä punertavan talvivärin. |
VI |
|
|
0,3 |
|
PICEA ABIES
KUUSI
Tuttu metsäkuusemme. |
VI |
|
|
20-30 |
|
PICEA ABIES ’ECHINIFORMIS’
SIILIKUUSI
Tiheä, pallomainen, erittäin hidaskasvuinen kuusen kääpiömuoto. Neulaset sinertävät. |
IV |
|
|
0,5 |
|
PICEA ABIES ’NIDIFORMIS’
PESÄKUUSI
Hidaskasvuinen, litteänleveä pensaskuusi. Neulaset tummanvihreät. Kaunis ja kestävä lajike. |
V |
|
|
1,5-2 |
|
PICEA GLAUCA ’CONICA’
KARTIOVALKOKUUSI
Tiheä, säännöllisen kartiomainen kasvutapa. Neulaset kirkkaanvihreät. Hidaskasvuinen.
Saattaa ruskistua kevätauringossa, varjostettava. |
II |
|
|
1,5-2,5 |
|
PICEA MARIANA
MUSTAKUUSI
Kasvutapa kapea, tiheäkasvuinen. Neulaset lyhyet, himmeän sinivihreät.
Vaatimaton kasvupaikan suhteen. Sopii hyvin joulupuuksi. |
VII |
|
|
10-15 |
|
PICEA OMORIKA
SERBIANKUUSI
Kasvutapa kapea, korkea. Neulaset tummanvihreät, alapuolelta harmaanvalkoiset.
Vaatimaton kasvupaikan suhteen. Sopii hyvin aitoihin ja joulupuuksi. |
V |
|
|
15-20 |
|
PICEA OMORIKA ’NANA’
KÄÄPIÖSERBIANKUUSI
Serbiankuusen kääpiömuoto. Kauniin muotoinen ja kestävä pikkukuusi. |
IV |
|
|
2-3 |
|
PICEA PUNGENS
OKAKUUSI
Kasvutapa leveän kartiomainen. Oksat vaakasuorassa, jäykkäneulasinen ” pistävä ”,
harmaanvihreä kuusi. Vaatii ehdottoman valoisan kasvupaikan. |
V |
|
|
5-10 |
|
PICEA PUNGENS ’GLAUCA’
SINIKUUSI
Kasvutapa leveän kartiomainen, jäykkä neulasinen. Neulasten väri voi vaihdella siniharmaasta
hopeanhohtoiseen. Vaatii ehdottoman valoisan kasvupaikan. |
VI |
|
|
5-10 |
|
PICEA PUNGENS
’GLAUCA GLOBOSA’
PALLOSINIKUUSI
Hopeakuusen hadaskasvuinen, pallomainen kääpiömuoto. Värikäs erikoisuus istutuksiin! |
III |
|
|
1-1,5 |
|
PINUS CEMBRA
SEMBRAMÄNTY
Kasvutapa pyöreän kartiomainen, tuuhea.Neulaset pitkät, tummanvihreät. Kävyt ovat suuret.
Aurinkoinen ja avoin kasvupaikka. |
VI |
|
|
10-15 |
|
PINUS CEMBRA COMPACTA GLAUCA
KÄÄPIÖSEMBRA
Sembramännyn matalakasvuinen kääpiömuoto. |
IV |
|
|
1,5-2,5 |
|
PINUS MUGO
VUORIMÄNTY
Matalakasvuinen monirunkoinen havupensas. Korkeutta voidaan rajoittaa typistämällä
vuosikasvuja alkukesällä. |
VII |
|
|
2-3 |
|
PINUS MUGO PUMILIO
KÄÄPIÖVUORIMÄNTY
Matalampi ja tiheäkasvuisempi kuin vuorimänty. Vuosikasvuja kannattaa typistää
vuorimännyn tavoin. |
VI |
|
|
0,5-1 |
|
PINUS PUMILA
PENSASSEMBRA
Sembramännyn leveä, pensasmainen kääpiömuoto. |
V |
|
|
1,5-2 |
|
PINUS PEUCE
MAKEDONIANMÄNTY
Kasvutavaltaan kartiomainen, tuuhea. Neulaset pitkät ja sinertävän vihreät. Kävyt suuret ja
pitkänomaiset. Aurinkoinen ja avoin kasvupaikka. |
V |
|
|
10-15 |
|
PINUS SYLVESTRIS
MÄNTY
Kotimainen metsämäntymme. |
VII |
|
|
20-30 |
|
TAXUS CUSPIDATA
JAPANINMARJAKUUSI
Kasvutapa leveä, pensasmainen, epäsäännöllinen. Neulaset tummanvihreät, tiheäkasvuinen.
Syksyllä punaiset myrkylliset marjat. Sietää hyvin leikkausta. |
IV |
|
|
2-4 |
|
TAXUS MEDIA ’HICKSII’
KARTIOMARJAKUUSI
Marjakuusen pystykasvuinen, kartiomainen muoto. |
III |
|
|
2 |
|
THUJA OCC. ’BRABANT’
PYLVÄSTUIJA
Nopeakasvuinen, tuuhea pylvästuija. |
IV |
|
|
5-10 |
|
THUJA OCC. ’DANICA’
PALLOTUIJA
Hidaskasvuinen, pallonmuotoinen tuijalajike. Tiivis säännöllinen kasvutapa,
väri kirkkaanvihreä. |
IV |
|
|
0,5 |
|
THUJA OCC. FASTIGIATA
PILARITUIJA
Kapea- ja tiheäkasvuinen pilarituija. |
V |
|
|
8-12 |
|
THUJA OCC. ’GLOBOSA’
PALLOTUIJA
Kasvaa suuremmaksi kuin Danica, kasvutapa harvempi. Väri tummanvihreä. |
IV |
|
|
1-1,5 |
|
THUJA OCC. ’HOLMSTRUP’
KARTIOTUIJA
Kasvutapa kapean kartiomainen, säännöllinen. Tuuhea ja kestävä lajike. |
IV |
|
|
2-4 |
|
THUJA OCC. ’SMARAGD’
TIMANTTITUIJA
Kapea ja tuuhea kartiotuijalajike. Väri kirkkaanvihreä. Hidaskasvuinen. |
III |
|
|
2-4 |
