Havukasvit

Kasvu-
vyöhyke

 

Valo-
vaatimus

 

Kasvu-
korkeus/m

 

ABIES BALSAMEA
PALSAMIPIHTA

Kasvutapa leveän kartiomainen. Neulaset päältä tummanvihreät, alta harmaat, pehmeät.

VII 15-20

ABIES CONCOLOR
HARMAAPIHTA

Kasvutapa kapeahko, kartiomainen. Neulaset pitkät ja pehmeät, molemmin puolin siniharmaat.

IV 10-20

ABIES LASIOCARPA
LÄNNENPIHTA

Kasvutapa kapeahko, kartiomainen. Neulaset harmaanvihreät, pehmeät.

V 10-20

ABIES SIBIRICA
SIPERIANPIHTA

Kasvutapa kapea, latvus pitkä ja hoikka, lyhythaarainen. Neulaset vaaleanvihreät, pehmeät.

VI 20-25

JUNIPERUS COM. ’REPANDA’
KÄÄPIÖKATAJA

Matala maanpeitehavu, sopii aurinkoisille ja kuiville paikoille. Neulaset tummanvihreät.
Ryömivistä katajista kestävin Suomen oloissa.

VI 0,3
JUNIPERUS COM. ’NORBACK’
PILARIKATAJA

Vaasasta kotoisin oleva tuuhea ja kapea pilarikataja. Kestävä lajike, ei keväisiä aurinkovioituksia
kuten esim. Suecicalla.

VI 3-7

JUNIPERUS SABINA
ROHTOKATAJA

Rento-oksainen, leveä pensaskataja. Neulaset lyhyet tummanvihreät, tuoksuvat.
Hyvä – ja kestävä lajike.

IV 1

LARIX SIBIRICA
SIPERIANLEHTIKUUSI

Kestävin lehtikuusemme. Latvus kapeahko. Neulaset ruohonvihreät, pehmeät.
Syysväri kauniin keltainen.

VII 20-25

MICROBIOTA DECUSSATA
TUIVIO

Matala, ryömivä maanpeitehavu. Vaatimaton ja kestävä, muodostaa yhtenäisen peittokasvuston.
Kauniin vihreä, saa syksyllä punertavan talvivärin.

VI 0,3

PICEA ABIES
KUUSI

Tuttu metsäkuusemme.

VI 20-30

PICEA ABIES ’ECHINIFORMIS’
SIILIKUUSI

Tiheä, pallomainen, erittäin hidaskasvuinen kuusen kääpiömuoto. Neulaset sinertävät.

IV 0,5

PICEA ABIES ’NIDIFORMIS’
PESÄKUUSI

Hidaskasvuinen, litteänleveä pensaskuusi. Neulaset tummanvihreät. Kaunis ja kestävä lajike.

V 1,5-2

PICEA GLAUCA ’CONICA’
KARTIOVALKOKUUSI

Tiheä, säännöllisen kartiomainen kasvutapa. Neulaset kirkkaanvihreät. Hidaskasvuinen.
Saattaa ruskistua kevätauringossa,  varjostettava.

II 1,5-2,5

PICEA MARIANA
MUSTAKUUSI

Kasvutapa kapea, tiheäkasvuinen. Neulaset lyhyet, himmeän sinivihreät.
Vaatimaton kasvupaikan suhteen. Sopii hyvin joulupuuksi.

VII 10-15

PICEA OMORIKA
SERBIANKUUSI

Kasvutapa kapea, korkea. Neulaset tummanvihreät, alapuolelta harmaanvalkoiset.
Vaatimaton kasvupaikan suhteen. Sopii hyvin aitoihin ja joulupuuksi.

V 15-20

PICEA OMORIKA ’NANA’
KÄÄPIÖSERBIANKUUSI

Serbiankuusen kääpiömuoto. Kauniin muotoinen ja kestävä pikkukuusi.

IV 2-3

PICEA PUNGENS
OKAKUUSI

Kasvutapa leveän kartiomainen. Oksat vaakasuorassa, jäykkäneulasinen ” pistävä ”,
harmaanvihreä kuusi. Vaatii ehdottoman valoisan kasvupaikan.

V 5-10

PICEA PUNGENS ’GLAUCA’
SINIKUUSI

Kasvutapa leveän kartiomainen, jäykkä neulasinen. Neulasten väri voi vaihdella siniharmaasta
hopeanhohtoiseen. Vaatii ehdottoman valoisan kasvupaikan.

VI 5-10

PICEA PUNGENS
’GLAUCA GLOBOSA’
PALLOSINIKUUSI

Hopeakuusen hadaskasvuinen, pallomainen kääpiömuoto. Värikäs erikoisuus istutuksiin!

III 1-1,5

PINUS CEMBRA
SEMBRAMÄNTY

Kasvutapa pyöreän kartiomainen, tuuhea.Neulaset pitkät, tummanvihreät. Kävyt ovat suuret.
Aurinkoinen ja avoin kasvupaikka.

VI 10-15

PINUS CEMBRA COMPACTA GLAUCA
KÄÄPIÖSEMBRA

Sembramännyn matalakasvuinen kääpiömuoto.

IV 1,5-2,5

PINUS MUGO
VUORIMÄNTY

Matalakasvuinen monirunkoinen havupensas. Korkeutta voidaan rajoittaa typistämällä
vuosikasvuja alkukesällä.

VII 2-3

PINUS MUGO PUMILIO
KÄÄPIÖVUORIMÄNTY

Matalampi ja tiheäkasvuisempi  kuin vuorimänty. Vuosikasvuja kannattaa typistää
vuorimännyn tavoin.

VI 0,5-1

PINUS PUMILA
PENSASSEMBRA

Sembramännyn leveä, pensasmainen kääpiömuoto.

V 1,5-2

PINUS PEUCE
MAKEDONIANMÄNTY

Kasvutavaltaan kartiomainen, tuuhea. Neulaset pitkät ja sinertävän vihreät. Kävyt suuret ja
pitkänomaiset. Aurinkoinen ja avoin kasvupaikka.

V 10-15

PINUS SYLVESTRIS
MÄNTY

Kotimainen metsämäntymme.

VII 20-30

TAXUS CUSPIDATA
JAPANINMARJAKUUSI

Kasvutapa leveä, pensasmainen, epäsäännöllinen. Neulaset tummanvihreät, tiheäkasvuinen.
Syksyllä punaiset myrkylliset marjat. Sietää hyvin leikkausta.

IV 2-4

TAXUS MEDIA ’HICKSII’
KARTIOMARJAKUUSI

Marjakuusen pystykasvuinen, kartiomainen muoto.

III 2
THUJA OCC. ’BRABANT’
PYLVÄSTUIJA

Nopeakasvuinen, tuuhea pylvästuija.

IV 5-10
THUJA OCC. ’DANICA’
PALLOTUIJA

Hidaskasvuinen, pallonmuotoinen tuijalajike. Tiivis säännöllinen kasvutapa,
väri kirkkaanvihreä.

IV 0,5
THUJA OCC. FASTIGIATA
PILARITUIJA

Kapea- ja tiheäkasvuinen pilarituija.

V 8-12
THUJA OCC. ’GLOBOSA’
PALLOTUIJA

Kasvaa suuremmaksi kuin Danica,  kasvutapa harvempi. Väri tummanvihreä.

IV 1-1,5
THUJA OCC. ’HOLMSTRUP’
KARTIOTUIJA

Kasvutapa kapean kartiomainen, säännöllinen. Tuuhea ja kestävä lajike.

IV 2-4
THUJA OCC. ’SMARAGD’
TIMANTTITUIJA

Kapea ja tuuhea kartiotuijalajike. Väri kirkkaanvihreä. Hidaskasvuinen.

III 2-4